Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Katso video: Pystynävertäjät iskivät Seppo Kulmalan metsään Merimaskun Iskolassa ja aiheuttivat hirmuisen savotan

Seppo Kulmalan kesämökin takaa on kaadettu 100 pystynävertäjän turmelemaa mäntyä Merimaskun Iskolassa. Nävertäjät ovat porautuneet nilakerroksen läpi tuoreeseen puuhun ja munineet sinne. Niinpä pelkkä puiden kaataminen ei auta, koska se ei tuhoa munia. Tiistaina Kulmalan tontilla räiskyivät suuret nuotiot, kun kaadettujen puiden oksia hävitettiin polttamalla. Rungoista ja paksuista oksista tehdyt klapit hän on peittänyt pressuilla. Kun puut pidetään pressun alla aina seuraavaan syksyyn saakka, munat tuhoutuvat ja pystynävertäjän lisääntyminen estyy. Lounametsän metsäasiantuntija Ansa Helomaa kertoo tuskailleensa Otavan saarelle levittäytyneiden pystynävertäjien kanssa koko kesän. Helomaan mukaan pystynävertäjiä on ollut Suomen metsissä aiemminkin, mutta kuivien ja lämpimien kesien myötä niiden yhdyskunnat ovat kasvaneet valtaviksi muun muassa Iskolassa sekä Rymättylän Salonkylässä. Otavan saarella uusi ja huolestuttava ilmiö Metsäasiantuntija Ansa Helomaa kehottaa Otavan saaren vakituisia asukkaita sekä mökkiläisiä etsimään pystynävertäjien turmelemia mäntyjä. Ne voi huomata puun yläosiin ilmestyneistä pienistä rei'istä. Kun pystynävertäjä ja sen toukat ovat vaurioittaneet puun nilakerrosta riittävästi, puu kuolee pystyyn. Tällaisen männyn neulaset ovat muuttuneet ruskeiksi. – Mikäli pystynävertäjän turmelemia puita on nyt viisi, ensi kesänä niitä voi olla 15, Helomaa sanoo. Rannikkoseudun haastattelemat Otavan saaren vakituiset asukkaat ja mökkiläiset eivät muista törmänneensä pystynävertäjän aiheuttamiin tuhoihin aiemmin. Rymättylän Salonkylässä asuva Erkki Liitola on havainnut Salonkylässa kolme nävertäjäesiintymää. Eläkepäiviä viettävä Liitola sanoo olevansa hyvin huolestunut pystynävertäjien ilmaantumisesta. Yksi nävertäjäyhdyskunta ilmaantui salonkyläläisen Juhani Åkerblomin tontille. Åkerblom huomasi elokuussa mäntyjensä voivan huonosti. Noin kuukauden kuluttua ensihavainnoista 20 puuta oli kuollut pystyyn. Åkerblom kaatoi poikiensa avustuksella kuolleet männyt. Niiden yläosat olivat täynnä pystynävertäjien tekemiä tunneleita. Åkerblom pilkkoo männyistä klapeja, jotka hän pitää pressun alla ensi syksyyn saakka. Nävertäjän turmelemia puita voi käyttää polttopuina pitkin talvea. – Olin suunnitellut kaatavani puita, jotta ilta-aurinko pääsisi paistamaan, mutta nytpähän se tuli tehtyä. Toki suunnitelmallinen kaato olisi ollut parempi kuin tämä pakon edessä tehty, Åkerblom puntaroi. Nävertäjät saapuivat luultavasti merituulen mukana Palataanpa vielä Seppo Kulmalan kesämökille kaadettujen puiden lomaan. Seppo Kulmala ja hänen vaimonsa havaitsivat ensimmäiset ruskeiksi muuttuneet männyt toukokuussa. Kulmalat kaatoivat nämä puut heti, mutta heinäkuussa tuhoalue kasvoi silmissä. Metsätyöt tehtiin käsipelillä, koska Kulmalat eivät halunneet raskaita koneita mailleen. – Tuntuu erittäin surulliselta, koska korkeita mäntyjä ei saa takaisin. Maastossa näkyy muun muassa tammen taimia, mutta niiden kasvaminen suuriksi kestää kauan. Emme tiedä, olisiko esimerkiksi metsävakuutus korvannut tuhon, Kulmala pohdiskelee. Itse nävertäjiä, niiden munia tai toukkia Seppo Kulmala ei ole nähnyt. Hänen puidensa yläosiin laskeutuneet parveilleet aikuiset ovat porautuneet männyn kaarnan läpi ja munineet tuoreeseen puuhun. Munista kuoriutuneet toukat söivät kuoren alla olevaa nilakerrosta, mikä katkaisi männyn veden- ja ravinnonsaannin. Kulmala toivoo sydämestään, ettei ensi kesänä paljastu lisää pystynävertäjän valtaamia puita. Nävertäjiä on vaikea havaita ennen kuin puun latvustossa näkyy ruskeita neulasia. Kulmalat huomasivat metsätöitä tehdessään parin männyn latvassa reikäisiä oksia, mutta muuten puut vaikuttavat terveiltä. Reikäiset oksat on katkaistu ja tuhottu. Kulmalat toivovat puiden selviävän. Nävertäjän munat tarvitsevat valoa ja lämpöä Pystynävertäjän kannalta kallioiset kasvupaikat ovat otollisia, koska niillä riittää munien tarvitsemaa valoa ja lämpöä. Ansa Helomaa kertoo pystynävertäjien iskeneen Otavan saarella myös joihinkin peltojen laidoilla kasvaviin puihin. Pystynävertäjät parveilevat yleensä kaksi kertaa vuodessa. Ne munivat munansa talvehtimaan rungon ja kuoren väliin. Keväällä munista kuoriutuu toukkia. Mikäli tulevana talvena ilmenee kovia pakkasia, hyönteispopulaatiot pienenevät. – Mutta jos vielä ensi kesänäkin on kuivaa ja kuumaa, pystynävertäjien kanta voi pysyä samana tai tilanne voi pahentua entisestään, Ansa Helomaa sanoo.