Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nopeakasvuinen keltalammikki on vallannut suuren osan Haunisten altaan etelärantaa ja levittäytyy kohti tekojärven keskustaa

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen hiljattain tekemä arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että Suomen järvien pinta-alasta 87 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Marko Järvisen mukaan etenkin Pohjois-Suomen suuret järvet voivat hyvin. Sen sijaan Lounais-Suomen pienissä järvissä on Marko Järvisen mukaan suuria vaihteluita. Rannikkoseutu kysyi paikallisilta luontoharrastajilta ja -asiantuntijoilta, minkälaisina he pitävät Raision Haunisten altaan, Naantalin Luolalanjärven ja Rymättylän Kirkkojärven tilaa. Huolestuttavimmalta näyttää Haunisten altaan tulevaisuus, vaikka tekojärven vedenlaatu on Raision kaupungininsinööri Mikko Kuntun mukaan hyvä. Altaaseen ei laske niin paljon vettä, että se riittäisi korvaamaan luontaisen haihtuman. Näin ollen altaan pinta todennäköisesti laskee, mikä voi aiheuttaa haasteita. Sellaiseksi saattaa osoittautua keltalammikki. Raisiolaiset Saila Rintee ja Ari Karhilahti ovat huomanneet lammikin vallanneen kasvualaa altaan matalissa osissa. – Mielestäni olisi korkea aika ryhtyä toimiin lammikin hävittämiseksi, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattorina työskentelevä Karhilahti sanoo. Lammikkia on vaikea hävittää Hän tietää keltalammikin vallanneen Keski-Euroopassa useita matalia vesistöjä ja tehneen niiden virkistyskäytön mahdottomaksi. Suuriksi päässeiden kasvustojen torjunta on vaikeaa ja kallista, sillä lammikki valtaa ruopatut alueet helposti uudelleen. Lammikin hajoavat kasvustot kuluttavat happea ja saattavat aiheuttaa happikatoa talviaikaan. Uhkakuvista huolimatta lammikin poisto ei ole Raision kaupungin työlistoilla. Eikä se olisi välttämättä enää järkevästi toteutettavissa. Ei ainakaan emeritus ylipuutarhuri ja puutarhaneuvos Arno Kasvin mielestä. – Allas pitäisi laskea tyhjäksi, antaa kuivahtaa kesän, padota uudestaan ja täyttää. Muuten lammikkia ei saa pois, Kasvi sanoo. Ruovikko valtaa alaa Luolalanjärvellä Naantalin Luolalanjärvi on Haunisten altaan tapaan ulkoilijoille tärkeä virkistyspaikka, joskaan viranomaiset eivät kiinnitä siihen juuri huomiota. Lounais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Heli Perttulan mukaan Luolalanjärvi on niin pieni, ettei ELY-keskus tutki sitä seurantamittauksissaan. Luolalanjärven tilaa 2013 Turun Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään tarkastellut Anu Niinikorpi lenkkeili järven ympäri viime viikolla. Silmämääräisten havaintojensa perusteella Niinikorpi arvelee Luolalanjärven rehevöitymisen jatkuneen. – 2013 oli mahdollista onkia entisen Emäntäkoulun puolelta, mutta nyt se ei enää ruovikon vuoksi onnistu. Naantalilaisella Jarkko Kanervalla on samansuuntaisia havaintoja. Hän kertoo panneensa merkille, että puuaineksen varastointitoiminta Luolalanjärven vieressä on lisännyt keväistä liejuvirtaumaa järveen. Viemäriverkosto ja viljelyn väheneminen ovat kohentaneet Kirkkojärven kuntoa Soittokierroksen perusteella paras tilanne on Rymättylän Kirkkojärvellä. Kirkkojärvi-yhdistyksen rahastonhoitaja Jorma Peltosen mukaan hänen kotijärvensä kunto on kohentunut tasaisesti 2000-luvun alusta alkaen. Ahteentaan suunnalla monet peltomaat ovat heinällä, mikä on pienentänyt ravinteiden virtaumaa järveen. Rymättylässä surraan runsaasti kastelua vaativan varhaisperunan viljelyn vähenemistä, mutta Kirkkojärven kannalta se on hyvä asia. Myös kotitalouksien liittyminen viemäriverkostoon on parantanut järven tilaa. – Edellisviikolla oli aika runsaasti sinilevää, mutta sitä ennen koko kesä oli lähes levätöntä aikaa. Viime viikolla vesi oli harmaata, kun on satanut, mutta levää ei kirkonkylän puoleisessa rannassa enää ollut, Peltonen kertoo.