Haluatko viedä sienestyksen uudelle tasolle? – Hyödynnä netin avoimia paikkatietoja

Uusien sieniapajien etsinnässä voi hyödyntää esimerkiksi Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa.

Suppilovahverot ovat tuttuja ruokasieniä monelle sienestäjälle.

1.11. 10:00

Nettinäppärän sienestäjän avuksi Metsäkeskuksen sivuilta löytyy avointa metsä- ja luontotietoa, jota hyödyntämällä saattaa löytää uusia sienestysmaastoja. On vain laadittava soveltuvat rajaukset.

Erilaisista paikkatieto-ohjelmistoista voi rajata tietoa esimerkiksi puulajin, kasvupaikkatyypin tai puuston iän perusteella. Apuna voi käyttää myös Maanmittauslaitoksen ilmakuva-aineistoja ja maastokarttoja.

Lähtökohtana paikkatieto-ohjelmistojen käytössä on sienestäjän toive, mitä sieniä hän haluaa ruokapöytäänsä löytää. Vasta-alkajakin pystyy sienioppaiden avulla selvittämään, millaisissa kasvuympäristöissä mitkäkin ruokasienet viihtyvät parhaiten.

Kun perusasiat ovat selvillä, voi ladata koneelleen tai mobiililaitteeseensa esimerkiksi QGIS-ilmaisohjelman. Se on ammattikäyttöön tarkoitettu paikkatieto-ohjelma ja perustuu avoimeen ja vapaaseen lähdekoodin.

Kun tarvittavat rajaukset on tehty, paikkatieto-ohjelma hakee niitä seutuja, joilta sienestäjän havittelemia lajikkeita todennäköisesti voi löytyä. Metsävarakuvioaineistoa voi selata kunnittain, kun koneella on gpkg-aineistoa tukeva ohjelma.

Paikkatietomies-sivustoa ylläpitävä paikkatiedon ammattilainen, yhteiskuntamaatieteilijä Jarno Kinnunen on koonnut blogiinsa ohjeet, joiden avulla sienipaikkojen hakua voi kokeilla.

Täysin aukottomana Kinnunenkaan ei ohjelmistojen käyttöä pidä, vaan suosittelee rinnalle perinteistä menetelmää eli entuudestaan tutuissa sienimaastoissa kulkemista yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Se saattaa jopa olla helpompikin tapa.

Lähde: Metsäkeskus.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos