Mika Peltotalo

Entisajan suomalainen eli vainajien, haltijoiden ja vainajien keskellä ja uskomukset olivat sen mukaiset ja runsaat. Enteiden katsomiseen ja tulevaisuuden tulkitsemiseen olivat suosittua aikaa erityisesti juhlapyhät kuten joulu.

Mika Peltotalo
Hiilolan talossa esitellään edellisten sukupolvien taikauskoa ja ennustamisia jouluna.

Hiilolan talossa esitellään edellisten sukupolvien taikauskoa ja ennustamisia jouluna.

Naantalin museo avaa lauantaina kaksoisnäyttelyn loppuvuodeksi. Sen osat ovat joulunajan uskomukset sekä Erik Rauthovi - taidetta ja elämää Naantalissa. Rauthovia (1907-1967) esitellään Humpin talossa ja taikausko on hämärämmässä Hiilolan talossa Itsenäisyydenpuiston perällä.

–Hirveästi kerättiin kuoleman enteitä. Ei käy nykyihmisen järkeen. Jos näet, että kuolet ensi vuonna, niin kuolet pelkästään stressiin, päivittelee amanuenssi Mari Termonen. Mutta niin vain kuoleman enne oli vaikkapa se, jos joulukirkkomatkalla katsoi reestä taakseen ja joltakulta näytti puuttuvan pää. Sen ihmisen tiesi seuraavana vuonna kuolevan.

Mika Peltotalo
Saunan pienoismallissa isäntä on juuri lyönyt roimat löylyt ja poistuu jättääkseen haltiat saunomaan.

Saunan pienoismallissa isäntä on juuri lyönyt roimat löylyt ja poistuu jättääkseen haltiat saunomaan.

Samoin toisessa taiassa jos näki jouluna unessa kirstun niin kuolemaa se taas tiesi. Toinen merkittävä seikka olivat tulevan puolison ominaisuudet. Niitäkin taioin pystyttiin selvittämään.

–Elämänkysymyksiä on ollut kaksi suurta, kuolema ja naimisiinmeno, Termonen toteaa. 1800-luvun uskomuksille ei kannata silti nauraa, on taikauskoa nykyäänkin.

Rauthovin näyttelyä pitkään ajateltu

Rauthovin näyttely on museonjohtaja Anne Sjöströmin mukaan ollut pitkään suunnitelmissa.

–Monilla naantalilaisilla on kodeissaan hänen maisemamaalauksiaan, Sjöström valottaa.

Mika Peltotalo
Pieni keltainen Hauenkuono-rakennus purettiin 1960-luvulla. Eri Rauthovi on senkin ikuistanut.

Pieni keltainen Hauenkuono-rakennus purettiin 1960-luvulla. Eri Rauthovi on senkin ikuistanut.

Museon mukaan Naantali oli Rauthoville ehtymätön innostuksen lähde ja Rauthovi on moniin maalauksiinsa ikuistanut sellaisia Naantalin maisemia ja rakennuksia, joita ovat kadonneet.

Näyttelyssä on teoksia yksityiskokoelmista sekä museon omasta että Naantalin kaupungin taidekokoelmasta.

Mika Peltotalo
Erik Rauthovin esineistöä ja maalauksia.

Erik Rauthovin esineistöä ja maalauksia.

Näyttelyt ovat avoinna 2.12.-17.12. sekä 26.-30.12.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: