Metsien uudistamisessa turvemailla huomioitava vesiensuojelu

Suomen metsäkeskus on vuonna 2014 tarkastanut metsien uudistushakkuualoja, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Havainnot osoittavat, että erityisesti turvemailla maanmuokkauksessa tulisi käyttää vastaavia vesiensuojelumenetelmiä, jotka ovat käytössä kunnostusojituksissa. Turvemaille tehtävään maanmuokkaukseen tulisi soveltaa vastaavia suunnittelu- ja vesiensuojelumenetelmiä kuin kunnostusojituksessa. Ojakohtaiset vesimäärät tulisi selvittää ja kohteille parhaiten soveltuvien vesiensuojelurakenteiden valinta tulisi suunnitella yhtä huolellisesti kuin kunnostusojitushankkeissa. Maanmuokkauksen yhteydessä kaivettavissa ojissa tulee aina käyttää ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita, kuten lietekuoppia ja kaivukatkoja. Turvemailla tehtävien uudistamisten määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Uudistamisten määrän kasvu aiheuttaa vesistövaikutuksia hyvin epätasaisesti. Vaikka tarkastuksissa hyvin ja erinomaisesti toteutettujen uudistamisten osuus oli yli 90 prosenttia, aiheuttavat maanmuokkaukset aina jonkin verran kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöihin. Tehokkaalla vesiensuojelulla voidaan merkittävästi pienentää tätä kuormitusta. Uudistusten yhteydessä vesistöjen varteen jätettävän suojavyöhykkeen leveyden tulee olla keskimäärin vähintään 5 metriä. Keskimääräinen leveys ei kuitenkaan kerro vyöhykkeen tehokkuudesta. Suojavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat kohteen maasto-olosuhteet, kuten maanpinnan kaltevuus, vesimäärä ja maalaji. Tarkastetuilla kohteilla suojavyöhykkeen leveys vaihteli usean sadan metriin levyisistä vyöhykkeistä kokonaan puuttuviin suojakaistoihin. Alle minimisuositusleveyden tai ilman vyöhykettä oli jääty onneksi vain muutamalla kohteella. Hyvä asia tulosten perusteella on tieto siitä, että vyöhykkeiden leveys on keskimäärin selvästi vähimmäissuositusta leveämpi. Vyöhykkeiden leveyden suuri vaihtelu viittaa siihen, että kohteiden erityispiirteet on huomioitu. Suojakaistalta voidaan korjata puustoa ajamatta suojakaistalla, mutta sillä ei tehdä maanmuokkausta, kantojen nostoa, lannoitusta tai pensaskerroksen raivausta. Suojakaistalle jätetään monimuotoisuuden kannalta arvokasta puustoa. Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa huolehtimaan metsän uudistumisesta hakkuun jälkeen. Uudistaminen voidaan toteuttaa kylvämällä, istuttamalla tai jättämällä hakkuussa siemenpuita. Kaikki uudistamistavat yleensä edellyttävät maan koneellista muokkaamista. Kangasmailla muokkaus voi olla kevyempi, mutta turvemailla muokkaaminen sisältää usein ojien kaivamista. Uudistamisen vesistövaikutukseen voidaan vaikuttaa merkittävästi maanmuokkausmenetelmän valinnalla. Menetelmäksi tulisi valita metsän uudistamisen kannalta riittävä, mutta mahdollisimman vähän maan pintakerrosta muuttava menetelmä.


Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme klikkaamalla tästä etusivulle.

Etusivullamme juuri nyt: